Mitä enemmän kieliä, sitä helpompaa?!

Mitä useampaa kieltä puhut, sitä helpompi uuden kielen oppiminen on.

Muistatko ensimmäisen vieraan kielesi ja sen, kuinka kauan kesti, ennen kuin pystyit sanomaan lauseen ja ymmärtämään kieltä jollain tasolla?

Muistan yhä tarkalleen, miten jouduin opettelemaan englantia. Se vei kauan ja oli työläs prosessi, ennen kuin ymmärsin kielestä edes vähän. Hieman myöhemmin opiskelin ranskaa, ja myös sen kanssa kesti hyvin kauan, ennen kuin pystyin sanomaan edes yhden lauseen ja totuin uusiin rakenteisiin. Ranskan jälkeen opiskelin espanjaa. Se sujui nopeasti: ymmärsin jo alussa joitakin sanoja ja pystyin kommunikoimaan muutamassa kuukaudessa. Kun seuraavina vuosina opiskelin italiaa ja portugalia, kaikki sujui vielä nopeammin. Ymmärsin monia sanoja jo heti alussa. Portugalia ymmärsin alusta asti niin hyvin, että pystyin lukemaan ja ymmärtämään kokonaisia tekstejä, vaikka en ollut koskaan opiskellut kieltä. Mitä useampaa kieltä puhut, sitä helpompi siis on oppia uusi.
‍

Mutta miksi näin on?

Selitys löytyy kielten historiasta, joten sukelletaan siihen hetkeksi. Kielet eivät ole jonkun kerran rakentamia järjestelmiä, joiden rakenteet pysyisivät muuttumattomina. Ne kehittyvät jatkuvasti ja sekoittuvat muihin kieliin ja murteisiin, ja ajan myötä ne voivat myös kuolla kokonaan. Monilla Euroopassa yhä puhutuilla kielillä on takanaan pitkä historia ja paljon muutoksia. Silti ne kaikki palautuvat yhteiseen kantakieleen, indoeurooppalaiseen kantakieleen, joka on useita tuhansia vuosia vanha. Tästä kantakielestä muodostui indoeurooppalainen kielikunta, jolla on monia alaryhmiä. Ne kaikki polveutuvat tästä yhdestä kantakielestä ja ovat muuttuneet ajan mittaan. Niihin kuuluvat esimerkiksi germaaniset kielet, joihin saksa ja englanti kuuluvat, slaavilaiset kielet, joihin kuuluu esimerkiksi venäjä, balttilaiset kielet, kuten liettua ja latvia, sekä muun muassa albania ja kreikka. Koska monet nykyiset maailmankielet kuuluvat indoeurooppalaisiin kieliin ja niillä on siten yhteinen alkuperä, useamman tällaisen kielen opiskelusta voi hyötyä. Kielissä on nimittäin monenlaisia yhtäläisyyksiä, ja samaan kieliryhmään kuuluvissa kielissä niitä on vielä enemmän.

Esimerkiksi romaaniset kielet polveutuvat kaikki latinasta. Antiikin aikana Roomalla oli valtava vaikutus koko Välimeren alueeseen, ja Roomassa puhuttu latina levisi nopeasti. Ajan mittaan latina sekoittui eri maiden murteisiin, ja niistä syntyivät romaaniset kielet. Latina on siis kuollut kieli, mutta se elää yhä romaanisissa kielissä. Siksi ranska, italia, espanja ja portugali ovat hyvin samankaltaisia ja ovat omaksuneet latinasta paljon rakenteita ja sanoja. Yhtäläisyydet voivat olla niin suuria, että ranskaa puhuva tuntee jo valmiiksi esimerkiksi 50 % italian perussanastosta. Myös jotkin kielioppirakenteet ovat saman kieliryhmän kielissä hyvin samankaltaisia, ja monia sääntöjä voi soveltaa kielestä toiseen.

Kahden kielen yhtäläisyyksistä on meille varmasti hyötyä, ja kun tiedämme niiden olemassaolosta, voimme siirtää sanoja kielestä toiseen entistä tietoisemmin. Kaikella hyvällä on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Kielten yhtäläisyydet voivat saada kaksi kieltä sekoittumaan keskenään. Monet sanat eivät ole kielestä toiseen identtisiä, vaan hyvin samankaltaisia pienellä erolla, esimerkiksi kahden kirjaimen verran.

Esimerkiksi sana ”maailma” on italiaksi ”mondo”, espanjaksi ”mundo”, portugaliksi ”mundo” ja ranskaksi ”monde”. Sanat ovat niin samankaltaisia, että ne kaikki ymmärtää, vaikka puhuisi vain yhtä näistä kielistä. Jos ihminen puhuu jo esimerkiksi espanjaa ja haluaa oppia italiaa, voi hyvin käydä niin, että hän siirtää espanjan sanan ”mundo” italiaan. Tämä tapahtuu yleensä tiedostamatta ja haittaa oppimista. Hyvä puoli on se, että mitä paremmin kieliä puhuu, sitä paremmin ne pysyvät erillään. Tällaiset väärät käännökset ovat siis lähinnä aloittelijan virheitä. Eikä siinä ole mitään pahaa, sillä se kertoo, että osaa useampaa kuin yhtä kieltä, mikä on hieno asia. Tällaisia virheitä sattuu tietysti aina, eikä niitä voi välttää, mutta kun seuraavan kerran teet sellaisen, tiedät, että syy löytyy kielten historiasta.